Tasan kaksi kuukautta takana oman toimiston kanssa.
En tiedä, vaikuttiko helmikuun lyhyys vai mikä mutta kuukausi meni aivan hujauksessa. Mitenkään ei nyt mene jakeluun, että olemme jo pitkällä maaliskuussa ja kohta se kevät oikeasti taas tulee. Huomiseksi on luvattu lämmintä ja aurinkoista eli viimeisetkin lumenrippeet sulavat toivottavasti pois. I love it.

Meillä on ollut aivan huikea startti; paljon uskomattomampi kuin mitä olisimme voineet koskaan toivoa. Teimme tammi-helmikuussa yhteensä 15 asuntokauppaa ja se on käsittämätön määrä kenelle tahansa. Ei mikään ihme, että viikot tuntuvat menevän niin vauhdilla, kun töitä on saanut oikeasti tehdä ihan tosissaan. Olin varautunut siihen, että uuden toimiston starttaaminen tuo tullessaan pienen notkahduksen kaupankäyntiin mutta totuus onkin ollut aivan päinvastainen ja alkanut vuosi on ollut ennätysmäinen.

Kaiken työtohinan keskellä olin asettanut toimiston valmistumiselle takarajan ja avajaiset päätettiin pitää ystävänpäivänä 14.2. Halusin pitää tunnelman rentona, niinpä cateringista vastasi kaksi nuorta miestä, jotka pyörittävät uutta bisnesideaa nimeltään Hodarifillari. Kyseessä on ajatus tuoda premium-tason hodareita erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin ja se ajatus tuntui istuvan täydellisesti meille. Vieraita oli kutsuttu kahteen ”kattaukseen” ja ensimmäisessä setissä uusia tiloja tulivat ihailemaan asiakkaat. Lasillinen kuohuvaa, kierros uusissa tiloissa ja herkullinen New York- tai Tijuana-hodari oli täydellinen konsepti! Asiakkaat tuntuivat kovin vaikuttuneilta toimistostamme ja me olimme kovin onnellisia, kun heitä tuli paikalle niin monta.

Pikasiivouksen jälkeen olimme valmiit seuraavalle porukalle eli ystäville ja kollegoille. Olin etukäteen vähän arvuutellut sitä, miten ihmiset mahtavat lähteä lauantai-iltana Tapiolaan (ja vielä ystävänpäivänä) mutta sitä ei olisi tarvinnut miettiä. Meillä oli tupa täynnä heti ensimmäisen puolen tunnin sisällä!
Koko 120 m2 toimistomme oli hetkessä täynnä iloista puheensorinaa, naurua, skoolausta ja halauksia ja se jatkui aina yömyöhään saakka. Ikimuistettavimmasta ohjelmanumerosta vastasi rakas kollegani Pasi (Koti LKV), joka halusi yllättäen pitää puheen ja kannusti sen jälkeen muutkin puhumaan vuorollaan. Voin ihan rehellisesti sanoa, että olen saanut nyt kuulla sen, mitä useimmille ihmisille sanotaan vasta omissa hautajaisissaan. Vastaavanlaista lämpöä, tukea ja tsemppiä en ole koskaan elämässäni saanut kokea kuin mitä tuona iltana.
Olin juhlien jälkeen monta päivää aivan mykistynyt, kun muistelin kaikkea kaunista sanottua.

Kiitos siis: Tiina, Mari, Linda, Koto-sisustussuunnittelu, Hodarifillari, Janne ja etenkin IHAN KAIKKI vieraat!
Teitte avajaisistamme yhden elämäni parhaista päivistä. Ja sen päätin, että tästä lähtien tulen kaikissa tulevissa ystävien 50 v.-juhlissa pitämään sankarille puheen. Oli se niin hienoa.

Maison Luumi täyttää tänään kuukauden. Wau.
Tämän juhlapäivän yhteyteen osui myös vuoden ensimmäinen asiakasilta, joka on perinteisesti samalla joululahja aikaisempien vuosien asiakkailleni.
Tänä vuonna olin taas varannut yksityisnäytöksen Tennispalatsiin, minne kokoonnuimme yhdessä katsomaan kevään suomalaista uutuuselokuvaa ”Viikossa aikuiseksi”.
Sali oli tupaten täynnä ja tunnelma korkealla. Olipa mahtavaa nähdä vanhoja asiakkaita ja kuulla kuulumisia! Moni sanoi käyvänsä elokuvissa vain kerran vuodessa ja vain juuri tässä minun tapahtumassani. Tästäkin syystä pidän tästä traditiosta tiukasti kiinni ja koska väkimäärä kasvaa koko ajan niin ensi vuonna tulemme tarvitsemaan isomman salin.
Kiitos kaikille mukana olleille; minä ainakin sain iloisesta elokuvasta energiaa alkavaan kevääseen ja toivottavasti tekin!

Lisää energiaa saa tunnetusti myös nauramisesta ja siksi on pakko jakaa teillekin kaupungilta kuultua:
Kovin moni tuntuu käyttävän aikaansa siihen, että arvuuttelee mielessään, miten minulla voi oikeasti olla mahdollisuuksia laittaa oma toimisto pystyyn. Olen kuullut aivan mahtavia huhuja ketjusta lähtöni syistä ja varsinkin siitä, miten pyöritän uutta toimistoa.
Tässä kaksi parasta:
1) Minulla on kuulemma joku sponsori (mies), joka maksaa kaikki kuluni ja minä saan ”harrastaa” kiinteistönvälitystä ilman rahahuolia. Vastaus tähän: Hakemuksia otetaan vastaan.
2) Minun ei tarvitse kuulemma maksaa toimistostani mitään vuokraa vaan kuittaan maksun ns. luonnossa. Vastaus tähän: Merimieseläkekassa ei uskoakseni edelleenkään harjoita tällaista vuokratoimintaa.

Ihan huippua! Ollaan tyttöjen kanssa saatu näistä kahvihetkien parhaat naurut. Kyllä se vaan kuulkaa on niin, että makeimmat juorut tuntuvat syntyvän niiden joukossa, jotka eivät minua tunne. Ne jotka tuntevat ja tietävät, miten pilkuntarkka olen bisneksessäni, eivät voi muuta kuin pyöritellä päätään sille, miten hanakasti ihmiset ovat valmiita levittämään näitä tarinoita. Hei oikeasti: vuokranmaksu luonnossa??

Joku on joskus sanonut, että ihan sama mitä puhutaan, kunhan puhutaan. Onneksi kuitenkin eniten puhutaan siitä, kuinka hyvä olen työssäni. Pikku vinkki uteliaille: se on se ainoa syy, miksi pystyin laittamaan oman toimiston pystyyn. As simple as that.

Mieletöntä, mielettömämpää, mielettömintä.
Siinä pähkinänkuoressa viimeiset neljä viikkoa ja kun nyt katson tätä lyhyttä ajanjaksoa taaksepäin niin en olisi parempaa aloitusta Maison Luumille voinut ikinä toivoa. Siitä päivästä, kun starttasimme, on vauhti ollut aivan ennennäkemätöntä ja tästä tammikuusta tuli yllättäen kaikkien aikojen kovin myyntikuukausi.

Kiirettä on siis ollut mutta kukaan ei valita -päinvastoin! Kohteistamme tulee päivittäin esitetilauksia, näyttöpyyntöjä ja mikä tärkeintä: tarjouksia. Alkuperäinen tarkoituksemme oli laittaa tammikuun aikana uutta toimistoamme kuntoon mutta nyt täytyy tunnustaa, että osa tavaroista haetaan edelleen suoraan pahvilaatikoista käyttöön. Asetimme kuitenkin kunnianhimoisesti toimiston valmistumiselle takarajan ja siksi päätimme järjestää avajaiset helmikuun puolessa välissä. Näin meidän on vaan saatava viimeisetkin nurkat kuntoon, kun asiakkaat, ystävät ja yhteistyökumppanit tulevat kilistelemään uuden toimiston kunniaksi.

Puunattuja nurkkiakin tärkeämpää on tiimimme vahvistuminen ensi maanantaista alkaen. Olen vahvasti sitä mieltä, että henkilökunta määrittää jokaisen kiinteistönvälitystoimiston tason ja siksi palkkasin oikeaksi kädekseni varsinaisen alan ikonin, Tiina Jousmäen. Tiinan vastuulla tulee olemaan mm. asiakirjojemme tarkistaminen ja työmme laadun valvonta alusta loppuun asti. Maison Luumi tulee olemaan se toimisto, jonka asiakkaat voivat aina olla varmoja, että kiinteistönvälitys tehdään hyvää välitystapaa noudattaen ja tavoitteenamme on, ettei yhtään asuntokauppaamme tarvitse jälkikäteen selvitellä. Olemme luonnollisesti myös Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton jäsen.

Olkoon tämän kevään teemana siis ”busy hands, happy hands”. Ja tiedättekö mitä: olen tosi HAPPY!

Vuoden 2015 ensimmäisen blogin voisi aloittaa aika kliseisesti: Elämme jännittäviä aikoja. Sillä niin todellakin on -ainakin täällä päässä, sillä tästä tammikuusta starttaa kokonaan uusi aikakausi ja Maison Luumin todellinen elämä.

Oma toimistoni on vihdoinkin avattu Espoon Tapiolaan, osoitteeseen Länsituulentie 10, 7.krs. Sijaitsemme aivan Tapiolan sydämessä, Stockmannia vastapäätä, ja meidät on helppo löytää siitä Akateemisen ja Nordean välistä A-rapusta. Olemme Lindan ja Marin kanssa nyt huhkineet viimeiset viikot erilaisten paperitöiden, sopimusten ja tietokoneiden kimpussa. Taustalla ovat huseeranneet tavarantoimittajat, it-tuki, remppamies, koodaaja, huoltomies ja ad; kaikilla tavoitteena saada toiminta starttaamaan 7.1.2015. Ja tässä me nyt olemme!

Vähän taas taustoja: perustin Maison Luumin jo vuonna 2012 ja toimin sen myötä vuosia menestyksekkäästi Huom-ketjun ykkösvälittäjänä.
Ajatus omasta toimistosta oli hautunut jo pitkään mutta vielä ei ollut tullut mitään sellaista ”potkua”, mikä olisi käynnistänyt prosessin. Menneen vuoden aikana ketjusta lähti iso rypäs suosikkikollegoitani kahteenkin uuteen välitystoimistoon mutta en vieläkään nähnyt omaa tulevaisuuttani niissä. Odottelin kai jotain merkkiä ilmestyväksi.

Sitten niitä merkkejä alkoi tulla. Tai sitten silmäni avautuivat, sillä mielestäni alkoi tapahtua asioita, joita en voinut enää sivuuttaa olankohautuksella. Näiden tapahtumien jälkeen eteeni johdatettiin yllättäen pari ns. bisnesenkeliä, joista toinen kirjaimellisesti talutti minut uuteen toimistooni ja toinen räätälöi minulle sinne kaiken tarvittavan. Uusi ad annettiin myös kuin tarjottimella, siitä syntynyt yhteistyö sujui kuin tanssi ja Maison Luumi alkoi rakentumaan.
Viimeinen merkki tuli Linda Lampeniukselta (!). Kaiken siirtohässäkän keskellä kuulin televisiosta aivan pienen pätkän hänen haastatteluaan ja siinä hän sanoi näin: ”He voivat viedä rahani mutta eivät voi viedä lahjakkuuttani.” Ja sen jälkeen olen nukkunut yöni tosi hyvin 🙂

On ollut tosi hyödyllistä miettiä tavoitetta oman toimiston toiminnalle. Suomi on täynnä kiinteistönvälitystoimistoja, jotka on kaikki perustettu (toivottavasti) sillä perusajatuksella, että alalle voidaan tuoda jotain uutta ja parempaa. Omalla kohdallani lähes kaikki asiakkaat päätyvät luokseni suositusten kautta ja luettuani taas saamiani ihania palautteita oli suunta selvä: Maison Luumin tavoitteena on muuttaa ihmisten käsitys kiinteistönvälittäjistä -vaikka yksi asuntokauppa kerrallaan. Toinen tavoite päätyi englanniksi LinkedIn-sivuilleni: There is a buyer to every single apartment and it is our job to find that one person. Pidämme siis asiat yksinkertaisina ja tavoitteet kirkkaana mielessä. Ja koska meillä on sydämen lisäksi käytössä ammattitaitomme, niin uskon vahvasti, että Maison Luumille on paikkansa.

Tervetuloa asiakkaaksemme, lupaamme olla luottamuksenne arvoisia.

Rakastan muotinäytöksiä. Ja nimenomaan juuri sitä täydellistä hetkeä, kun musiikki alkaa soimaan, yleisö hiljenee ja lavalle tulee  nuoria, kauniita ihmisiä toinen toistaan näyttävämmissä ratkaisuissa (joita myös muodiksi kutsutaan). Silmien edessä vilisee erilaisia tyylejä ja etenkin erilaisia kävelytyylejä; ts. ihan mahtavaa viihdettä, mitä ei tarvitse ajatella yhtään syvällisemmin.

Noin kuukausi sitten sain soiton yhdeltä Suomen mallimaailman gurulta, Birgitta ”Bisse” Öunapilta, joka lähestyi minua hyväntekeväisyyden nimissä. Hän oli lähtenyt kokoamaan mittavaa muotinäytöstä, jonka tuotot menisivät samalle Pääkaupungin Turvakoti ry:lle, jota tuen kuukausittain. Sieltä oli ehdotettu, että josko Luumi osallistuisi myös. Yritin kuulostaa tyyneltä, kun juttelimme asiasta, vaikka mieleni teki kirkua ”Jesssss, lavalleeeeeee!” Eli vastasin kutsuun myönteisesti 😉

Näytös järjestettiin aivan Helsingin keskustassa, Teatteri Forumin tunnelmallisessa salissa. Mukana oli sankka joukko upeita, tunnettuja naisia, jotka olivat kaikki mukana talkoohengessä. Leena Harkimo, Jaana Puupponen, Helena Lindgren, Leena Sarvi ja kaikkien yllätykseksi myös taiteilija Miina Äkkijyrkkä, jota ei yleensä näytöslavoilla nähdä. Tämän lisäksi näytöstä kaunistivat myös useat ammattimallit ja missit. Hyvä kokoonpano siis.

Arvostukseni catwalkilla kävelyyn nousi tämän kokemuksen myötä aivan uusiin sfääreihin. En ollut tajunnutkaan, että hommassa on ihan omat lainalaisuutensa ihan samalla tavalla kuin missä muussakin taiteenlajissa. Onneksi minua ohjasi ihana Bisse, jonka napakassa opastuksessa opin pian pyörähtämään oikeaan suuntaan ja kävelemään lavan oikeassa laidassa. Tai keskellä. Tai siis yleensäkin aina oikeassa kohdassa riippuen siitä, montako henkilöä oli lavalla.

Vaatteiden vaihto olikin sitten ihan toinen juttu. Jestas, miten kiire siellä takana on! Kenraaliharjoituksissa kuulin, kuinka minua spiikataan sisään ja siellä minä vielä vedin housuja jalkaan pukuhuoneessa. Bisse vaan naureskeli, että ”tämän takia meillä on kenraaliharjoitukset”.

Takahuoneessa (tai siis bäkkärillä, kuten me mallit sitä kutsutaan) oli mieletön tunnelma. Meikkaajat, kampaajat, pukijat ja mallit -kaikki hyvä pilke silmäkulmassa. Sarven Leenan kanssa sovittiinkin, että jos joskus meiltä jommalta kummalta vanhemmiten huumori loppuisi, saisi toinen hoitaa toiselle napin otsaan. Ihana nainen.

Kaksi näytöstä vedettiin kunnialla ja minä jopa ehdin jokaiseen sisääntuloon ajoissa. Tämä mekko oli päälläni finaalissa ja se istui päälleni niin hyvin, että päätyi melkein ostoskärryyn. En kuitenkaan ihan heti keksinyt sille näillä kilometreilla käyttötarkoitusta, joten kaihoisin katsein jätin sen rekkiin.

 

Kaikin puolin siis virkistävä päivä perinteisen kiinteistönvälityksen keskellä. Ja mikä tärkeintä, Pääkaupungin Turvakoti sai huomiota ja toivottavasti uusia tukijoita. Olen todella ylpeä, että saan olla tässä tukitoiminnassa mukana ja että pystyn edelleen taantumasta huolimatta auttamaan heitä joka kuukausi. Hyväntekeväisyys on erittäin tärkeätä aina ja jos kukaan haluaa lähteä mukaan tukemaan Turvakotia niin kauttani saa tästä lisätietoa.

p.s. Meinasin tukehtua, kun Miina kysyi kaiken hässäkän keskellä :”Sopiiko, jos otan selfien?” Priceless.

 

 

 

En voisi ylpeämpi olla Luumin Enkeleistä eli esittelyssä tiimini vaalea Linda ja tumma Mari: upeat naiset taustallani, joiden ansiosta saan keskittyä omalta osaltani olennaiseen eli asuntojen myyntiin.

Kuvasta henkii se hyvä fiilis ja mahtava energia, mikä on joka päivä aistittavissa toimistollamme. Mari ja Linda ovat tarvittaessa aktiivisesti mukana myös näytöilläni ja ovat molemmat hengeltään ja asenteeltaan 100% Luumin tiimiläisiä. Asiakkailta tuleekin paljon palautetta siitä, kuinka hyvin palvelumme toimii alusta loppuun asti.

Tällä tiimillä selätetään kaikki taantumat.

Olen jo yli vuoden ajan ollut lukematta asuntomarkkinoihin liittyviä artikkeleita. Raflaavilta otsikoilta ei liene kukaan ole voinut välttyä (niiden ollessa lähes jokaviikkoisia) mutta olen määrätietoisesti jättänyt sisällön lukematta. Tähän päädyin, kun mediassa lietsottiin jatkuvasti negatiivissävytteisiä tulevaisuudenkuvia ja kuitenkin sain koko ajan tehdä kauppaa ihan normaalisti. En halunnut, että asenteeseeni vaikuttaa toimittajien mielipiteet, jotka eivät tee asuntokauppaa työkseen.

Olen myös yli vuoden ajan tehnyt enemmän töitä kuin koskaan ennen. Pitänyt näyttöjä enemmän, markkinoinut ja satsannut lehtimainontaan huomattavasti enemmän (tuossa vieressä Länsiväylän kokosivun ilmoitteluani), palkannut lisää henkilökuntaa ja yrittänyt tehdä kokonaisvaltaisesti vielä laadukkaampaa työtä. Kaikki tämä näin lama-aikana on ollut tietoista riskin ottoa. Mutta se on kannattanut: olen tehnyt kauppaa ennätysmäärin.

Olen myös yli vuoden ajan saanut enemmän toimeksiantoja kuin koskaan ennen. Olen siinä onnekkaassa tilanteessa, että puhelimeni soi päivittäin  ja minut pyydetään koteihin tekemään myyntitoimeksiantoja. Useimmiten soitot tulevat suositusten kautta ja miksi suositellaan? Koska olen löytänyt asunnoille ostajan. As simple as that.

Vaikka olen yrittänyt ummistaa silmäni lehtijutuilta, kuulevat korvani kuitenkin paljon sitä, mitä ns. kentällä tapahtuu. Isojen ketjujen toimistoja suljetaan ja yt-neuvotteluja käydään. Monet välittäjät ovat joutuneet valitettavasti siirtymään toisiin työtehtäviin kaupankäynnin seisahduttua ja ala on tiukassa taantumassa.

Ja mitä tekevät hätää kärsivät välitysfirmat? Lähtevät kisaamaan halvimmasta välityspalkkiosta isojen markkinointikampanjoiden siivittämänä. Ajatuksena ilmeisesti logiikka, että kun haalii tarpeeksi myytäviä kohteita niin kyllä niistä joku aina (tuurilla) myydäänkin. Jonkinasteinen pudotuspeli on käynnistynyt ja hätähuutona tehdään erilaisia siirtoja.

On ihan itsestään selvää, ettei kauppa nyt ainakaan voi yhtään paremmin käydä, jos välittäjällä ei ole rahkeita parempaan työn laatuun. Ei voi koskaan olla mahdollista tehdä parempaa ja laadukkaampaa työtä, jos sitä tekee tappiolla. Voiko silloin enää käyttää ammattikuvaajia? Entä käyttää kaikkia nettiportaaleja? Entä käyttää printtimainontaa netin ohella? Ja kun myyntiajat ovat pidentyneet, mitä tulee enää oman työn/ajan hinnaksi?

Ihan mahdoton yhtälö. Jatkan valitsemallani linjalla ja keskityn myymään näitä asuntoja. Ajattelin nimittäin tehdä tätä työtä vielä parikymmentä vuotta 😉

Vime viikolla tehtiin jotain sellaista, mitä ei Suomessa ole koskaan aikaisemmin tehty ja kyseinen kuvakollaasi on pieni kurkistus siihen. Sain koottua uskomattoman ihanan porukan kokoon ja vietimme ainutlaatuisen kuvauspäivän Sipoossa. Tuloksen tulette näkemään mm. YouTubessa parin viikon sisällä ja sitten saatte myös tarkemman taustatarinan. Olin etukäteen ajatellut, etten paljasta mitään etukäteen tästä jutusta mutta koska se on joka päivä mielessä, niin oli vaan PAKKO avautua edes pikkuriikkisen 🙂

IIK!!!!