Voittajan on helppo hymyillä

Viime viikon keskiviikkona kaikki pääkaupunkiseudun Huom!-välittäjät kokoontuivat perinteiselle bisneslounaalle. Ruokailun yhteydessä juhlitaan aina edellisen vuoden onnistumisia ja samalla kurkataan hieman tulevaan. Tänä vuonna lounas järjestettiin Kalastajatorpan isossa salissa, joka oli täpösen täynnä iloisia välittäjiä. Toimitusjohtajamme alkupuheessa sivuttiinkin sitä, että pian alkaa olla vaikeaa löytää meille tarpeeksi isoa tilaa, sillä porukkamme kasvaa tasaista vauhtia.

Ennen jälkiruokaa alkoi tunnustusten jako ja moni kävi pokkaamassa diplomin hyvin tehdystä työstä. Jännittävimpään osuuteen päästiin, kun alettiin lähestyä kohti kärkeä ja vuoden kovimpia tuloksia. Haastavasta markkinasta huolimatta moni oli ylittänyt itsensä ja onnistunut erittäin hienosti. Nämä välittäjät pääsivät 100% klubiin, jonne pääseminen vaatii jo huomattavasti enemmän kauppaa. Tässä top 10 (kuvasta puuttuu Anna ja Pasi). 100 klubilaiset

Arvatkaa, meinasiko sydän pakahtua, kun nimeni mainittiin viimeisenä eli parhaana eli KOKO PORUKAN YKKÖSENÄ? Tällaiselle älyttömälle kilpailuluonteelle ei mikään ole palkitsevampaa kuin se, että kipuaa korkeimmalle pallille tällaisessa porukassa!! Juhlatunnelmaa lisäsi vielä se, ettei ykköspaikka tullut millään taantumatuloksella vaan tein oikeasti melkein tuplaten asuntokauppaa edelliseen vuoteen verrattuna. Siinä voi oikeasti sanoa, että on tehnyt paljon oikein.

Yksi parhaimpia asioita oli ehdottomasti assarin palkkaus, sillä ilman Lindaa ei tähän olisi päästy. Lindan apu mahdollistaa sen, että voin olla kentällä asiakkaiden kanssa mahdollisimman paljon ja keskittyä siihen, minkä osaan parhaiten.

Eli saanko esitellä: vuoden 2013 koko ketjun paras myyntitiimi. Tällä naisenergialla mennään kohti  uusia haasteita ja myydään tänä vuonna enemmän asuntoja kuin koskaan. Kiitos vanhat asiakkaani menneestä vuodesta ja uusille tervetuloa voittajaporukkaan!

heidi ja linda

 

Ihan hitokseen myydään nyt asuntoi…

Nyt on kuulkaa sellainen tutina, että ”taantuman” pohja on saavutettu. Tätä vuotta on eletty vasta reilut kolme viikkoa ja jo nyt näkee ihan selkeän eron viime vuoteen. Näytöillä on ollut runsaasti ihmisiä, esitetilauksia myynnissä olevista kohteista tulee päivittäin ja mikä tärkeintä: asiakkaat tekevät ostopäätöksiä.  Tämä lämmittää todella sydäntäni toimeksiantajieni puolesta, sillä vaikka onnistuinkin viime vuonna tekemään todella paljon kauppaa niin aivan kaikkiin asuntoihin ei kuitenkaan löytynyt ostajia. Luonteelleni ei sovi luovuttaminen ja onneksi asiakkaani luottavat minuun ja sinnikkyyteeni. Nyt vaan uusi vaihde päälle ja katsotaan positiivisesti eteenpäin!

Positiivista meininkiä oli meillä myös studiossa, missä kävin ottamassa kevään pr-kuvia. Uusin sydänkäpyseni Sumo on valittu mukaan kevätkampanjaani ja koska eläimien kanssa kaikki ei aina mene valokuvissa niinkuin Strömsössä, niin kuvauksissa oli paljon naurua ja ylimääräistä hässäkkää. Kuvista tuli lopulta huippuhyviä ja pian päästään niiden kanssa markkinoimaan uutta palveluani. Olen todella innoissani koko jutusta mutta vielä en voi paljastaa enempää…

Rakastan työtäni.

Taas mennään!

Viime joulu oli minulle ensimmäinen koskaan poissa Suomesta. Olen vuosikymmeniä pitänyt kiinni siitä perinteestä, että jouluna kokoonnutaan suvun kanssa yhteen, syödään rauhassa pitkän kaavan kautta ja availlaan paketteja. Ja ihanaahan se on ollut -varsinkin, kun lapset ovat olleet pieniä ja joulupukin jännittämistä on ollut hauska seurata sivusta. Nyt kuitenkin tilanne oli eroni myötä hieman toinen ja halusin rakentaa koko sabluunan uusiksi. Niinpä suuntasin lasten ja äitini kanssa jo hyvissä ajoin ennen aattoa kohti Thaimaan aurinkoa. Oli aivan uskomatonta irtautua täysin Helsingin jouluhässäkästä ja yleisestä hälinästä. Olin valinnut lomapaikaksemme rauhallisen Ban Phen kylän, missä ei turisteja ole juurikaan. Toivoin lomaltani vaan hiljaisuutta ja aurinkoa ja tiesin, että ”Satumaa Thaimaassa” tarjoaisi juuri sitä meille.

Max tutustui välittömästi lähiravintolamme omistajien poikiin ja teki kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen pulputtamalla kavereille sujuvasti suomea/englantia/thaita ilman ujouden häivääkään. Ja hyvin pojat tulivat toimeen -jalkapallo on ihmeellinen universaali väline. SAMSUNG CSC

Me muut nautimme lämmöstä, uimisesta ja maailman parhaasta ruoasta.       SAMSUNG CSC   Eikö olekin jouluinen tunnelma?

Matkan ainoa haaveri sattui istuessamme merenrantaravintolassa lounaalla. Yhtäkkiä kuului ihmeellistä rytinää ja kun katsoin ylöspäin, niin sain sillä samalla sekunnilla mangon päin naamaa. Hetkellisen shokin jälkeen alkoi tohina, kun henkilökunta juoksi tuomaan jäitä ja pyyhkeitä, sillä verta tuli itse asiassa jonkin verran.

Joulu Taimaassa 2013 012   Tilanne oli kieltämättä näin jälkeen päin aika koominen, sillä oikeasti: mikä on todennäköisyys, että kukaan saa mangoa nenäänsä? No, minulle jäi siitä nenään pieni vekki muistoksi (Suomessa olisin ehkä käynyt tikkaamassa sen) mutta ainakin arven lisäksi jäi myös tarina 😀

Mahtava loma kaiken kaikkiaan ja koska puhelin sekä sähköposti olivat kiinni, sain myös eliminoitua kaikki työasiat mielestäni. Eli voitte vain arvailla, olenko ensi jouluna Suomessa vai maailmalla? Suunnittelu on jo käynnissä mutta sitä ennen ajattelin myydä muutaman asunnon. Olen nyt taas täynnä virtaa ja ideoita uudelle vuodelle.

Tästä se taas alkaa!

 

Hyvää uutta vuotta!

Mahtavaa uutta vuotta 2014 teille kaikille.

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä
rakastat – tuokoon tullessaan sen
mitä kaipaat – vieköön mennessään
sen mitä taakkana kannat.

Iso hali, Heidi

Uusi rakkauteni

Olen rakastunut. Siis katsokaa nyt tuota koiraa…

Tämä ihanainen Sumo sulatti kertaheitolla sydämeni samalla, kun kävin hakemassa myyntiin hänen omistajiensa kodin. Sumo painoi päänsä syliini papereita täytellessämme ja olin aivan myyty. En ole koskaan nähnyt vaikuttavampaa koiraa ja ilokseni sain lainata häntä kanssani joulukuvaan. Tonttulakin asettelu vaati pientä taivuttelua ja syliin mahtuminen oli hieman työlästä mutta kuva saatiin ja olen superonnellinen. Tulemme jatkamaan hyvin alkanutta yhteistyötä studiossa ensi vuoden puolella.

Tähän kohtaan pitäisi nyt saada Anna Abreu laulamaan ”Mä lähden kylmästä lämpimään…” sillä juuri sen aion oikeasti tehdä. Ensimmäistä kertaa elämässäni meidän perheen joulu vietetään auringossa joten näkemiin räntä ja pimeys, tervetuloa aurinko ja lämpö! Puhelin ja sähköposti kilahtavat nyt suoraan vastaajaan parin viikon ajan ja sillä tavalla lataan akut tulevaa kautta varten. Kaikkia myyntikohteitani hoitaa lomatuuraaja, mikä mahdollistaa totaalisen loman.

Eli: Ihanaa joulun rauhaa teille kaikille, pian taas nähdään ja myydään rutkasti asuntoja!

Viimeistä viedään

Meidän perheessä äidin sunnuntai on todennäköisesti aika erilainen kuin monessa muussa perheessä. Heräilen ihan rauhassa, keittelen ison pannun kahvia ja valmistaudun henkisesti päivän näyttökierrokseen. En ole yhtään aamuihminen ja koska lapsetkin sen tietävät, saan tehdä ihan rauhassa omat aamuhommani. Tänä aamuna laitoin Club for Fiven uuden joululevyn soimaan ja sen ansiosta tunnelma oli siinä meikatessa suorastaan harras.

Sunnuntai on ainoa työpäivä viikossa, josta välittäjä ei voi luistaa ja olen oppinut jopa pitämään sunnuntaityöstä. Se on itse asiassa aika makea tunne startata yksikseen liikenteeseen ja fiilistellä tulevaa päivää. Lauttasaaressakin on kovin hiljaista vielä puolen päivän maissa; muutama lapsiperhe suuntaa puistoon ja paikallisen Kujiksen edessä on tietysti aina samat vakionaamat eli kotisaareni on parhaimmillaan 😉 Siinä ajellessa käyn mielessäni vielä läpi esiteltävät asunnot ja aikatauluni. Nautin siitä, ettei yksikään sunnuntai ole koskaan samanlainen. Koskaan ei voi tietää, kuka näytölle tulee ja mitä tapahtuu.

Sitten se kääntöpuoli: sunnuntain johdosta työviikkoni on lähes aina kuusipäiväinen ja täytyy tunnustaa, että näin sesongin loppupuolella alkaa jo pieni kisaväsymys painaa päälle. Nyt olin saanut levättyä poikkeuksellisesti kaksi päivää itsenäisyyspäivän takia ja sen johdosta olinkin vuoden viimeisellä sunnuntainäytöllä hyvässä vireessä. Hyvä niin, sillä viimeisellä näytöllä oli tänään peräti 12 perhekuntaa! Leppävaarassa sijaitseva rintamamiestalo veti ensiesittelyssä tuvan täyteen ja saa varmaan pian uudet omistajat. Oli oikea päätös pitää siellä vielä näyttö.

Eli näin on yleisnäytöt ns. pulkassa mutta kaikkia kohteita pääsee joustavasti katsomaan, kun soittaa ja sopii oman näyttöaikansa. Välittäjänne palvelee ja on ennen joululomia ihan normaalisti tavoitettavissa. Vielä ehtii!

 

 

Kihtiä ja kiinteistönvälitystä

Tämä syksy on mennyt aivan uskomattoman nopeasti. Taas ollaan yhtäkkiä siinä pisteessä, että vuoden viimeiset myyntiviikot ovat meneillään.  Joulun tulo siirtää väkisinkin asunnonvaihtosuunnitelmat taka-alalle ja silloin allekirjoittanutkin vetäytyy joulurauhan viettoon. Mutta sitä ennen paiskitaan vielä ihan täysillä ja rutistetaan viimeisetkin kaupat maaliin asti.

Sain pikku muistutuksen yrittäjän haasteista, kun kroppa muistutti yllättäen omista rajoistaan. Olen ollut aina todella terve enkä ole yleensä sairastellut edes flunssia vaan porskuttanut vuodesta toiseen eteenpäin ilman suurempia terveyshuolia. Nyt jalkaani oli särkenyt jo jonkin aikaa ja olin pistänyt sen uusien kenkien piikkiin, koska en oikein osaa varoa suurempia ongelmia. Särky kohdistui päkiään ja teki kieltämättä koroilla kävelemisen hieman haasteelliseksi.  Vaihtelin siis kenkiä vähän useammin enkä miettinyt jalkaa sen enemmän. Ennen kuin heräsin yhtenä yönä uskomattomaan kipuun ja särkyyn. Sitten oli pakko miettiä jalkaa: aamulla kipeä jalka oli nimittäin eri värinen kuin parinsa, isovarpaan alaosa oli turvoksissa ja todella kosketusarka. Siis niin kipeä, etten voinut tietenkään astua sillä enkä edes kuvitella laittavani kenkää jalkaani.

Parin buranan ja pikaisen puhelinkierroksen jälkeen olin perunut kaikki päivän tapaamiset ja varannut ajan lääkärille. Pääsin onneksi heti röntgeniin -> ei murtumia,  ja verikokeisiin -> ei tulehduksia. Lääkäri katsoi minua pitkään ja antoi suurta hämmennystä äänessään diagnoosiksi kihdin. Siis ymmärrättehän kaikki: kihti. Yli 60-vuotiaiden, ylipainoisten miesten tauti. Ei ehkä mikään ihme, että lääkärille teki tiukkaa antaa kyseinen diagnoosi 😉

Okei, okei, ehkä olen elämästä nautiskelija. Rakastan äyriäisiä ja olutta, syöminen on muutenkin ihanaa ja nautin aina hyvistä viineistä hyvän ruoan kanssa. Yksi mitä en ole koskaan oppinut, on veden juominen ja se saattaa olla yksi suuri syy koko tähän hässäkkään. Mutta kyllä tämä kieltämättä pysäytti. Ja nauratti (ainakin ystäviäni). Oman itseni, lasteni ja työni takia olisi hyvä pysyä edelleenkin terveenä.

Nyt olen kävellyt kaksi viikkoa UGGeilla ja elänyt parannetulla ruoka/juomavaliolla. Vesi on myös otettu mukaan kuvioihin ja onnekseni kipu jalasta on poissa. Lääkäri sanoi, että kyseinen kohtaus voi hyvinkin olla elämäni ensimmäinen ja viimeinen, joten ehkä on todella syytä hieman skarpata.

Ja minähän skarppaan. Ja siinä sivussa myyn pari asuntoa -ehkäpä jonkun kuvassa olevista jo huomenna.

 

 

Kiitollisuutta ilmassa

Kovin hämmentynein mielin olen tämän kohta jo lopuillaan olevan syksysesongin jälkeen. Kuukausien ajan on joka viikko saanut kuulla eri medioista, kuinka asuntokauppa laahaa ja kauppa ei käy. Kiinteistönvälittäjät joutuvat siirtymään toisiin hommiin ja toimistot sulkevat oviaan. Tilastot näyttävät, ettei yli kymmeneen vuoteen ole tehty niin vähän asuntokauppaa kuin esimerkiksi viime kesänä.

Olen nyt päättänyt, etten kuuntele enää uutisia. Kauppa käy, kiire on ja asunnot vaihtavat omistajaa. Enemmän kuin koskaan ennen. Oikeasti.

Kaikesta päätellen teen aidosti jotain todella oikein, kyseessä ei nimittäin enää näin monen vuoden jälkeen ole kyse pelkästä tuurista. Olkoon se sitten sinnikkyys, ahkeruus tai palvelualttius -kaikessa on pohjimmiltaan kuitenkin kyse siitä, että on oikeassa ammatissa. Ja sitä minä olen, 100% varmuudella. Joka päivä olen kiitollinen siitä, että saan tehdä rakastamaani työtä ja että asiakkaat luottavat minuun niin paljon, että antavat minulle vastuun kotinsa myynnistä.

Blogikuva on huoneeni seinällä olevasta taulusta -paremmin sitä ei voisi sanoa.

Sous le ciel de Paris

Näin iltojen pimetessä on hyvä hetki muistella hieman syksyn asiakasmatkaani Pariisiin.

Arvontaanhan osallistuivat kaikki kesäkuun alkuun mennessä kanssani toimeksiannon tehneet asiakkaat ja (rumpujen päristessä) liput voitti ihastuttava pariskunta, joiden talon olin myynyt Kauniaisista. Kun kalenterista oli katsottu kaikille sopiva viikonloppu, niin matkan suunnittelu saattoi alkaa. Tai no, suunnittelun hoiti aika pitkälle Select Travelin lempivirkailijani Marita, joka osasi suositella hotellia ja hoiti kaikki matkajärjestelyt. Minun osalleni jäi matkatavaroiden pakkaus 🙂

Tunnustettava on, että hieman jännitti lähteä matkalle lähes tuntemattomien ihmisten kanssa. Olin etukäteen sanonut asiakkaillenikin, että saavat nauttia Pariisista ihan omilla ehdoillaan -olihan kyseessä heidän palkintomatkansa.

Leppoisan lentomatkan jälkeen meitä odotti kentältä kuljetus määränpäähämme Hotel Lumeniin Louvren kupeeseen. Aivan i-ha-na hotelli, kertakaikkiaan, ja pikku bonuksena hotellin alakerrassa olevaa ravintolaa pyöritti legendaarinen Dominique. Siis se Dominique, joka avasi Helsingissä kuuluisan Chez Dominique-ravintolan. Voitte uskoa, että palvelu pelasi, kun pääsimme mr D:n kanssa jutun alkuun.

dominique

Tässä välissä on ehkä hyvä myös mainita, että olimme päässeet myös asiakkaittenikin kanssa oikein hyvin jutun alkuun, eikä alkujännityksestä ollut enää tietoakaan. Pystyimme rentoutumaan ja nauttimaan yhdessä Pariisin annista ja loma tuntui todella lomalta. Sopivasti nähtävyyksiä, shoppailua, viiniä ja tietenkin mahtavaa ruokaa. Etenkin juhlaillallisemme Citrus Etoilessa sai meidät kaikki vakuuttuneeksi ranskalaisen keittiön saloista.

citrus etoile

Sade pääsi yllättämään meidät pari kertaa mutta sekään ei latistanut ilmapiiriämme yhtään. Tunnelmaan olisi sopinut vanhan lastenlaulun sanat :”Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa…” sillä niin meillä todella oli.  Uskon, että reissu antoi myös asiakkailleni energiaa, koska nauroimme koko ajan yhdessä (ihan tyhmille jutuille) ja mikäs oikeasti olisi sen virkistävämpää. Tästä riittää muisteltavaa syksyn pimeisiin iltoihin. Parempaa matkaa en olisi voinut toivoa, kiitos, merci ja eiköhän oteta uusiksi!

 

 

Suomen Tähtivälittäjät

Tänä syksynä on Huomin toimesta ravisteltu kiinteistövälitysalaa oikein urakalla. Edellisessä blogikirjoituksessani kerroinkin jo syksyn mahtavasta tempauksestamme Taiteiden Yössä. Se oli kuitenkin vasta alkua, sillä todellinen yllätysmomentti lanseerattiin nettisivuillamme, jonne kaikille välittäjillemme oli  samana päivänä julkaistu asiakaspalautteet ja ”tähti”arvosanat.  Siis sama konsepti, mitä käytetään kansainvälisesti mm. hotelleilla ja ravintoloilla mutta nyt suunnattuna suoraan yksilösuoritukseen, ei yritykseen.

Työmme ja ennen kaikkea asiakaspalvelumme on nyt täysin läpinäkyvää eikä siihen pysty mikään muu kiinteistönvälitysyritys tässä maassa. Uskomme vahvasti siihen, että laatu kantaa ja siksi olemme tehneet tämän rohkean vedon antaa työmme puhua puolestaan.

Jokaisen kaupan jälkeen asiakkaita pyydetään antamaan kommentteja palvelustamme ja kaikki tuo palaute -positiivinen tai negatiivinen- on aina nähtävillä huom.fi -sivuilla. Näin kenenkään ei tarvitse enää valita välittäjäänsä summanmutikassa pelkän kasvokuvan perusteella vaan päätöksen voi tehdä aitojen asiakaskokemusten kautta.

Pidäthän sinäkin huolta siitä, että välittäjäsi on aito Tähtivälittäjä?