Jos ikinä päätän kirjoittaa kirjan, tulee sen aiheeksi asuntoesittelyt. Yksikään näyttö ei ole samanlainen ja koskaan et voi tietää, millainen asiakas kävelee sisään ja mitkä heidän kriteerinsä ovat. Alkuasetelma on kaikille sama: oven avaus ja lämmin tervetulotoivotus esittelyyn. Sen jälkeen kaikki on mahdollista.
Suurin osa katsojista on tosi ystävällisiä ja keskustelevat mielellään välittäjän kanssa. Silloin esittelytilanne on luonteva ja pystyn kertomaan asunnostakin todella paljon ihan jutellessamme. Nautin aidosti uusien asiakkaiden tapaamisesta ja on aina mielenkiintoista käydä asunnonvaihtokuvioita läpi.
Tämä on siis, jos minulle suostutaan puhumaan. Oudoimpia tilanteita on esittelyt, missä ei välittäjälle puhuta mitään. Ei siis niinkuin yhtään mitään.
Kyllä meille voi puhua. Jotkut tutkimukset väittävät, että kiinteistönvälittäjät ovat pääsääntöisesti ihan ulospäinsuuntautuvia ja sosiaalisia olentoja. Ja mukavia 🙂
Kiinteistönvälittäjän läsnäolo on myyjän tietoinen valinta ja hyvä (molemminpuolinen) käytös esittelyprosessin aikana on luonnollisesti toivottavaa. Välittäjät auttavat ihan yhtä lailla ostajaa kuin myyjääkin.
On myös niitä tilanteita, jolloin ei todellakaan olla hiljaa, vaan haukutaan kovaan ääneen asunnon materiaaleja, sisustusta tai vieressä olevaa tietä. Silloin on useimmiten kaikilla muillakin esittelyssä olevilla epämukava olo ja välittäjän tehtävänä on pistää tilanteelle stoppi. Olen pari kertaa joutunut vetämään äänekkään asiakkaan sivuun ja ystävällisesti todennut, että tämä ei varmaankaan nyt ollut heidän asuntonsa.
Nykyään ei esittelyihin tule juurikaan ”patterinpotkijoita”, mikä tarkoittaa sitä, että tutustumista tehdään tosimielellä ja asuntoon on tutustuttu etukäteen netissä. Siksi onkin joskus hyvin yllättävää, kun kierroksen jälkeen kiitetään kauniisti esittelystä mutta asunto ei ole sopiva, koska:
1. ”Kyllä me tarvitsemme ne kaksi makuuhuonetta enemmän.”
2. ”Meille tämä on ehdottomasti liian iso.”
3. ”Mutta kun tässä ei ole sitä hissiä.”
4. ”Haluamme ehdottomasti autotallin.”
5. ”Emme etsi kaksitasoista asuntoa.”
Mahtavia tilanteita! Eihän siinä voi muuta kuin todeta nätisti, että yksitasoiseksi tätä ei nyt ehkä pysty kuitenkaan muuttamaan.
En koskaan tuputa enkä tietenkään oleta, että näytölle tullessa ollaan ostamassa juuri tätä asuntoa. Uuden kodin hankkiminen on elämän suurimpia asioita ja sen oikean löytäminen voi joskus kestää kauankin. Olen vahvasti sitä mieltä, että sen kyllä tietää, kun oikea koti tulee kohdalle ja siihen tunteeseen kannattaa luottaa. Faktojen tulee olla kunnossa mutta vahva intuitio on hyvä työpari päätöksen teossa. Esittelenkin mieluusti asuntoja yksityisnäyttöjen kautta, koska silloin katsoja saa ihan rauhassa kulkea ympäriinsä ja fiilistellä. Jos fiilikset eivät kohtaa, niin tilanteesta pääsee tosi nätisti ulos sanomalla välittäjälle sen ääneen.
Ja etsintä jatkukoon, sillä kyllä me esittelemme! Viimeisten kuukausien uskomaton kauppavauhti osoittaa nimittäin, että meillä on myynnissä aivan upeita koteja, mihin on ollut helppo rakastua ja tehdä ostopäätöksensä. Ja joskus palataan jopa siihen hissittömään asuntoon takaisin ja pehmennetään kriteereitä, koska kaikki muut toiveet täyttyvät ja välittäjä on jaksanut ymmärtää.