Viime sunnuntaina saattoi monella Hesarin lukijalla mennä aamiainen väärään kurkkuun, kun vastaan tuli kokosivun ilmoitukseni Lauttasaaren arvoasunnon ensiesittelystä. Ilmoitus oli hyvin erilainen totutusta asuntoilmoittelusta ja heitin siinä ns. täysillä myös itseni peliin.
Joku viisaampi on joskus sanonut, että jos mainokseen ujuttaa vaalean naisen niin huomio on taattu. Ja näin myös kävi. Ensiesittelyyn tuli 16 asiakasta (mikä on 15 enemmän kuin mitä normaali ilmoittelu olisi ehkä tuottanut). Näytöllä oli hyvä kuhina ja tekemisen meininki. Moni asiakas sanoi myös sisään tullessaan, että ”oli niin hyvä ilmoitus, että oli pakko tulla katsomaan”. Ja tämähän oli tietysti myös tavoitteenikin.
Tilastot paukuttavat koko ajan, kuinka asuntomarkkinat ovat kuopassa ja kauppaa ei tehdä. Ja tottahan se on, että etenkin maaliskuussa kauppa kävi tosi pohjalukemissa. Suurin syy tuntuu olevan pankeissa, jotka ovat kiristäneet hanojaan isolla kädellä eivätkä anna lainaa ellei omaa rahaa ole vähintään 10% tai oma asunto ole myyty. Tuollaiset ehdot tekevät ostopäätöksenteon aika lailla vaikeammaksi.
Toistan nyt itseäni mutta lainaan taas hyvän ystäväni Billy Oceanin sanoja: ”When the going gets tough, the tough get going.” On siis vaan tehtävä enemmän ja erilailla, oltava rohkea ja ennakkoluuloton. Kyllä sitä kauppaa nimittäin silti tehdään mutta sen eteen pitää vaan tehdä enemmän töitä. Ja siksi juuri rakastan tätä Huom!in konseptia, joka antaa meille välittäjille vapauden päättää omasta markkinoinnistaan.
Ja kun oikein yrittää, niin tulee myös onnistumisia: otin kolme viikkoa sitten myyntiin ison omakotitalon Kirkkonummelta, jota oltiin myyty jo yli kaksi vuotta. Tänään siitä hyväksyttiin ostotarjous. Myyjä oli syystäkin lähes sanaton ja umpikiitollinen ja minä sain taas kerran yhden supertyytyväisen asiakkaan.
Rakastan työtäni.