Tiedättekö sen tunteen, kun mikään ei tunnu menevän niinkuin ajattelit? Kaikki on periaatteessa hyvin mutta asiat vaan eivät loksahda paikalleen.
Omalla kohdallani elämä on mennyt eteenpäin aina suhteellisen luontevasti ja olenkin aina sanonut, että olen syntynyt onnellisten tähtien alla. Kuitenkin minullekin tulee niitä kausia, jolloin huomaa yhtäkkiä olevansa tunteittensa kanssa varsinaisessa suossa.
Näin kävi minulle tänä keväänä. Kaikki oli itse asiassa tosi hyvin mutta toukokuussa aloin olla jo ihan henkisesti loppu. Havahduin kuin syvästä unesta siihen, että hermo oli aivan tiukalla.
Ikä tuo onneksi ilmeisesti sen verran viisautta mukanaan, että havahduttuani pysähdyin oikeasti miettimään syitä olotilaani. Eipä kauaa tarvinnut miettiä… Viimeisen reilun kahden vuoden aikana olen perustanut oman yrityksen, muuttanut, menettänyt läheisiä, tutustunut uuteen mieheen, muuttanut uudelleen, mennyt naimisiin, järjestänyt häät, järjestänyt isot 50-vuotisjuhlat, vanhimmat lapseni ovat muuttaneet pois kotoa, ostanut sijoitusasunnon, remontoinut sen täysin, ostanut uuden kodin ja remontoinut senkin täysin ja muuttanut taas. Siis HALOO???? Kaiken tämän rinnalla olen menestyksekkäästi pyörittänyt firmaani ja tehnyt todellisia myyntiennätyksiä. Niin ja tietysti ollut äiti nuorimmaiselle ja tuore aviovaimo.
Ei siis ihme, että jossain tuntui viiraavan. Varsinkin, kun uuden kodin remontointi ei edennyt suunnitellusti (yllätys!) ja loppuvaiheessa tuli suuria pettymyksiä lupauksiin ja ihmisiin.
Tässä vaiheessa rakas mieheni otti täyden remonttivastuun ja minä otin henkisen aikalisän kaikesta. Lähdin hyvän ystävän kanssa viikoksi Kroatian lämpöön nukkumaan. Kuorsasin autuaasti ensimmäiset 48 tuntia ja sen jälkeen alkoivat aivot taas löytämään uuden vaihteen. Viikon loma ei ole koskaan ollut enemmän paikallaan.
Aikalisän myötä silmäni avautuivat kunnolla ja aloin näkemään taas kirkkaammin. Tein itselleni lupauksen hengittää jatkossa syvempään ja keskittyä olennaiseen. Heitin talviturkin, synkeät ajatukset ja minulle-ei-sopivat ihmiset Adrianmereen ja päätin aloittaa alusta. Puhuin ääneen tavoitteistani ja joku ilmeisesti kuunteli, sillä suunta muuttui.
Sain tehtyä suunnanmuutoksia myös yrityksen toimintatavoissa ja huomasin sen tuovan lisäenergiaa koko tiimille, mikä näkyi välittömästi tuloksessa.
Ja mitä sitten tänään teimme? Osana uutta alkua toimistomme muutti uusiin isompiin tiloihin! Jatkossa meidät löytää Tapiolan Keskustornin 2.kerroksesta, missä meillä on upea uusi toimisto.
Tiimi ihmetteli rentoa asennettani muuton keskellä mutta olen tässä viime aikoina ainakin oppinut valitsemaan muuttofirman oikein 😉
Uuden toimiston remontti ei ole ihan vielä valmis (yllätys!) eli jotain opittavaa taitaa minulla vielä olla…
Tervetuloa siis elokuussa meitä moikkaamaan, kun saadaan paikat kuntoon!