Asuntokauppa käy nyt kuumimmillaan ja päivät ovat jo kuukausien ajan olleet reilusti 12-tuntisia. Iltaisin kun kampeaa kotiin (yleensä klo 20 aikoihin), niin takki on aika tyhjä. Juhannuksena tämä tohina kuitenkin viimeistään väkisinkin rauhoittuu ja se mielessä sitä psyykkaa itsensä jaksamaan pitkät päivät. Minun luonnollani kun ei löysäillä, jos asiakkaat haluavat myydä tai ostaa.
Mutta koska tässä ei olla enää ihan nuoria, niin itselleen on oikeasti suotava myös lepoa. Minulla se tarkoittaa sitä, että lähden hetkeksi kokonaan maasta pois ja tällä(kin) kertaa kohteena on Nizza. Huomenna suljen puhelimen, nousen koneeseen ja yritän olla noin viikon ajan ajattelematta asuntomarkkinoita. Pelkästään aurinkoa, unta, terasseja ja roséta. Ja kun tulen ensi viikolla takaisin, niin loppukausi tehdään taas hymyhuulin auringosta saadun energian voimin. Eikä sekään ole ihan huono juttu, että saa tähän sinisenvalkoiseen hipiäänsä vähän väriä.
Tänään ehtii kuitenkin vielä hakemaan kaksi tarjousta ja pitämään yhden ensiesittelyn. Aamulla on hyvää aikaa pakata…
Kuvassa meidän Max joraa Nizzan katufestareilla:)